Mullon jotenkin myös semmonen aivan totaalinen väsymys raha-asioihin. Vähän semmoinen hälläväliä -asenne koko rahan käytön seurantaa ja jatkuvaa laskemista kohtaan. Makselen kyllä ulosottoon ylimääräisiä suorituksia ensi kuussakin. Mutta joka tapauksessa mieli on vähän sitä mieltä että aivan sama vaikken maksaisikaan. Loppuuhan se ulosotto muutenkin kohta. Ei se ole kuukauden parin päälle.
En vaan jaksa ajatella, en laskea ja pyöritellä velkoja ja summia ja hahmotella että mitä tiukemmin elän, sitä nopeammin se on maksettu. En vaan jaksa.
Aion ens kuussa maksaa varmasti kaksi ylimääräistä suoritusta. Mutta vuoden alussa asetin tavoitteeksi tälle syksylle maksaa kolme ylimääräistä suoritusta. Oon nyt sitä mieltä että ei. Ei mun tarvitse, en halua. Haluan käydä kaupassa, ostaa vichyä ja vaikka pompuloita tai jotain muuta hömppää jos tekee mieli. En jaksa olla enää niin ankara ja tarkka itselle. Koen sen vaan totaalisen turhaksi.
En oo yhtää tässä kuussa seurannut päiväbudjettia. Yleensä saan käyttää kuukauden päivinä n. 13e/pvä. Keskimäärin siis. Ja yleensä elän tosi tiukasti siinä, että varsinkin palkkapäivän jälkeisinä päivinä en vaan osta mitään ja nostan tuota päiväsummaa ylöspäin sitä kautta.
Nyt kun tätä kirjoitan ni laskin sen päiväbudjetin. 10 päivän tauon jälkeen. Ja TADAA, eipä oo tapahtunut mitään sillä saralla. Se on pysynyt kurissa ihan ilman päivittäistä laskemista ja stressaamistakin.
Mun pitää antaa itselle nyt vähän armoa.
Oon tietyllä tasolla jopa rangaissut itseä koko tästä ulosotosta. Elänyt koko ulosoton ajan tosi tarkasti ja tiukasti. Totta kai se on hyvä hahmottaa rahankäyttöä ja budjetoida ja säästää ja maksella ylimääräisiä suorituksia. Mutta se, että vetää tämmösiä kierroksia tästö asiasta että joka päivä laskee ja pyörittelee niin sille näyttää nyt tulleen ainakin hetkellinen stoppi.
Ei tarvitse silti säikähtää. Aion budjetoida, aion säästää, aion maksaa ylimääräisiä suorituksia. Mutta aion jättää itselleni vähän löysää rahaa budjettiin. Aion olla stressaamatta siitä päättyykö ulosotto helmikuussa vai maaliskuussa vai huhtikuussa. Joka tapauksessa se on kohta ohi, oon ajatellut tän niinkin, että hyvä vähä jo henkisesti valmistautua siihen, että se loppuu. Ja antaa muille ajatuksille jo nyt hieman enemmän tilaa.
Ihmettelen, että näin voimakas väsymys tähän asiaan ilmeni nyt, näin lähellä loppumista. Mutta toisaalta hyvä, koska nyt on ns varaakin vähän relata.
Voi olla että mun mieli muuttuu tässä vielä ennen ensi kuun palkkapäivää. Ja sit vaan tungen kaiken liikenevän ulosottoon. Mutta just nyt ei ei ei ei ei.
Vapaaviikonlopun viettoon ja roskiin koko ulosottostressi!
