torstai 8. maaliskuuta 2018

Ulosoton plussat ja miinukset

Ulosotto mielletään käytännössä aina negatiiviseksi asiaksi. On siinä jotain positiivistakin toki. Erittelen plussat ja miinukset. HUOM! Nämä täysin omasta näkövinkkelistä katsottuja ja koettuja, jollain toisella saattaa olla toisenlaiset fiilikset.


PLUSSAT

VELKA LYHENEE VÄKISINKIN
Velka alkaa lyhenemään ulosotossa ollessa väkisinkin jossain vaiheessa. Ainakin minulla kun olen keskituloinen. Pienituloisilla velka ei välttämättä lyhene lainkaan, koska korot syövät lyhennystä ja alkuun myös taulukkomaksut. MUTTA jos olet pienituloinen, ulosotto ei ota 1/3 osaa palkastasi/tuloistasi vaan jättää suojaosuuden tilillesi, eli ulosotossa oleva pystyy kuitenkin elämään. Pienituloisen vaihtoehdot velkojen poissaamiseksi ovatkin velkajärjestely tai 15v odotus että velat vanhenevat. 


+ UUTTA VELKAA EI SAA
Iso iso plussa tästä, etenkin alkuvaiheessa. Ensimmäisen velan mennessä ulosottoon loppuu se kuplassa eläminen ja lainan maksaminen uudella lainalla, koska lainaa ei enää saa. Ei ryöstölainaa pikavippifirmoilta, ei osamaksuja uusien perään, ei mitään. Toki hieman surullistakin kirjoittaa tätä, että annoin elämäni mennä siihen pisteeseen, että luottotietojen menetys oli ainoa asia joka esti minua lisävelkaantumasta. Ja että se oli tavallaan helpotus. Mutta silloin se oli nimenomaan se, helpotus. Se tunne, tää oli nyt tässä, velkaantuminen loppui, vihdoinkin.


+ EI LASKUJA :D
Ennen ulosottoa lauantai ja sunnuntai olivat parhaita viikonpäiviä, koska silloin ei tullut lainkaan postia - ei laskuja. Voi kiesus sitä laskujen tulvaa. Kun ottaa lainaa, uutta lainaa, ei maksa sitä tätä eikä tuota, niin valkomustan paperin tulviminen postiluukusta on aivan järkyttävää. Kun usko loppui, lakkasin avaamasta kuoria, nakkasin vaan ne ylähyllyyn piiloon. Ulosoton käynnistymisvaihe oli toki ahdistavaa, koska paperilappujen lisäksi tuli soittoja haastemieheltä useita kertoja viikossa. Muutaman kerran piti käydä paikanpäällä käräjäoikeudessa. Mutta kun uo nyt rullaa painollaan laskuja ei enää tule. Nettipalveluun tulee maksujen jälkeen kuitti ulosottosuorituksesta ja sähkö ja auton vakuutuslaskut tulevat paperisina. Muutoin ei kyllä juuri laskuja näy, vuokrat, puhelin ym laskut tulee s.postiin ja ne maksan heti palkkapäivänä pois.
MUTTA toki tähän laskuttomaan ihanuuteen pääsee käsiksi vähän helpommallakin. Ei ota lainaa (ainakaan muuta kuin asunto- tai opintolainaa). Ostaa sitä mitä on varaa ostaa, ei osamaksusopimuksia, luottokortteja, ei nettiostoksia, ei mitää semmosia. Mun on ulosoton vuoksi ja ansiosta, pakko ostaa vain sellaista mihin on varaa. Jos auto esim prakaa, mun on ostettava uusi puskurista, ei ottamalla autolainaa. 



+ PYSÄHTYMINEN
Pakko pysähtyä. Pakko lopettaa ja miettiä. Käydä pohjalla. Tai ainakin mun oli. Pysähdyttävä miettimään millaista elämää haluan viettää. Miettiä haluanko ylipäätään enää elää. Tuntea tuskaa, epäonnistumisen tunteita, raivoa, surua, epätoivoa. Ja sitten nousta sieltä hiljalleen ylöspäin. Kääntää katse kohti tulevaa, päättää että selviää. Pakko oppia käsittelemään rahaa, ymmärtää rahan arvo. Ja asettaa rahan merkitys omaan elämän lokeroonsa. Raha ei ole koko elämä, vaikka se ajoittain siltä tuntuikin ja tuntuu joinain hetkellä edelleen.



+ KOHTUULLINEN KORKO
Ulosoton vuosikorko on 7%. Se on todella paljon kohtuullisempi kuin joustoluottojen, pikavippien ym ym lainojeni korot olivat. 



MIINUKSET

- VELKOJEN HIDAS LYHENEMINEN
Etenkin ekat 24kk velka lyhenee hitaasti. Koska ne taulukkomaksut. Ja toki mitä suurempi summa, sitä suuremman euromäärän maksat vuodessa korkoja. Mutta hiljalleen ja pikkuhiljaa hyvä tulee. Kyllä ne joskus vielä on maksettu. Toki hätäisenä kaikki heti mulle nyt - ihmisenä on hankala hyväksyä että tässä tulee kestämään ja kaun. Siksi yritänkin hieman nopeuttaa lyhenemistä maksamalla ylimääräistä mahdollisuuksieni mukaan. Jotenkin mun elämä on nyt pause:lla - haluaisin kovasti esimerkiksi lapsen, mutta en halua niin kauan kun velkaa on, en halua jäädä pois töistä ja hidastuttaa velkojen maksamista entisestään. Haluan vakaan, velattoman taloustilanteen ennen lapsia. Haluan säästöjä. Haluan naimisiin. Haluan oman kodin. Mutta ensin ulosotto pois. Sen jälkeen rakentamaan muuta elämää. Biologia huutaa lasta, mutta järki sanoo nou nou.


- LUOTTOTIETOJEN MENETYS
Tämä on plussa mutta on tämä pitkällä aikavälillä myös miinus. Kyllä mää pärjään ilman omaa asuntoa tai autolainaa. Mutta ilman asuntoa en esimerkiksi pärjää. Mitä jos elämäntilanne vaatii muuttoa yksin johonkin. Mistä saan asunnon, mistä vakuutukset? Luottokorttia tarvisi joskus esimerkiksi jonkin ulkomaanhotellin varauksen takuuksi vaan kun ei semmoista ole eikä saa. Semmosia pieniä ja isompia juttuja mitkä vaikeuttavat elämää.


- SÄÄSTÄMISEN VAIKEUS
Ulosotossa olevalla ei saa olla säästöjä. Tai saa, minulla n. 1000 euroa. Joo, kyllä ymmärrän että velat pitää maksaa ja näin. Mutta jos maksan velkoja ja ne lyhenee tasaisesti niin en sais säästää esim. 200e kuussa. Tämä on sinänsä hankala yhtälö, sillä säästöjä ei saa suuremmin olla, mutta jos taloudellisesti tuleekin yllättäen pahasti takkiin niin lainaa ei saa. ÖÖÖÖ. What?! No, hiljalleen voi säästää käteistä varastoon. Ja pakkokin hieman olla rikollinen ja tehdä niin. En halua katastrofin sattuessa joutua tilanteeseen, että hätävararahaa ei ole ja joudun jostain (käytännössä joltain sukulaiselta lainaamalla) taikomaan ne rahat ja TADAA lainaa olisi lisää.


- HÄPEÄ
Ulosotossa oleva on epäonnistuja, ihmisjäte. Näin mä itseni näin ja näen osittain vieläkin. Miten töissäkäyvä nuori aikuinen onnistuu hankkiutumaan ulosottoon. Tuntuu ettei asiasta uskalla puhua ääneen oikein kenellekkään. Tuntuu että kaikilla muilla ihmisillä olisi asiat paremmin kuin minulla. Jotenkin jännä että tiedän ulosottovelallisia olevan Suomessa valtavasti, silti en tunne ketään, joka tuntisi ketään, joka olisi ulosotossa. Koska tästä ei vaan puhuta. Ja piste.


- SALAILU
Mutta onhan se salailu perseestä. Ja raskasta. Tehdäänkö sitä tai tätä, mennään syömään, lähdetään reissuun tai baariin? Millonkas teille niitä lapsia tuleekaan -kyselyt. Äh. Tilanteita toistensa perään, selityksiä, selityksiä ja selityksiä. Mutta itse olen valinnut salaamisen. Mies tietää, äiti tietää, pikkusisarukset tietää. Kaverit ei. Muut sukulaiset ei. Työporukka ei (luojan kiitos palkkatoimisto on täysin ulkoistettu). Toki pyrin elämään mahdollisimman normaalia elämää ja tekemäänkin asioita, mutta en semmosella tahdilla kuin muut kaverini ja se luo tietynlaista painetta. Mutta uskon että tää budjetointi auttaa siihenkin tavallaan, kun saa kerrytettyä säästöjä ja käyttövaratiliä sekä maksettu silti ulosottoon ylimääräistä (melko kunnianhimoiset tavoitteet), pystyy elämään normaalia elämää uo:sta huolimatta. Palkkaa kuitenkin jää kuussa se 1400-1800e nettona kuussa. Kyllä sillä rahalla moni muukin suomalainen elää ja maksaa laskut ja ruuat ym.


No mutta tulipas tästä pitkä sepustus. Jotain saattoi unohtua mainita, kommentoida ja kysyä saa. :)

13 kommenttia:

  1. Pystyn kyllä samaistuun siihen että tilanne syö naista. Mulla on enemmän ikää ja siksi hieman eri motiivit velattomuuteen. Mulle ois ehkä isoin ongelma kontrollin menettäminen ja henkisesti se ettei ne alussa edes lyhene. Sä oot onneksi siitä jo yli! Eli piakkoin nähää miten hurjaa tahtia sun velat nyt lyhenee kun taulukkomaksut poistui. Tsemppiä!

    VastaaPoista
  2. Kiitos niin miljoonasti tästä. Juuri näitä tunteita käyn läpi, itsellä vielä mahdollinen virkaan nimittäminen edessä ja pelkään että esimies kutsuu takahuoneeseen ja kertoo ettei sitä tälläiselle hulttiolle voi antaa :( olen niin väsynyt postiin, ihanaa olla mökillä tai matkoilla kun ei tarvitse kohdata postilaatikossa odottavaa todellisuutta. Itsellä ollut sellaisia vastoinkäymisiä että nuo raha-asiat olleet viimeisinä mielessä ja sillä tähän on päädytty. Suurin asia on kuinka kertoa puolisolle tilanteesta, ahdistaa. Sinun suunnitelmat ja taulukot vaikuttavat oikein asiallisille ja positiivisessa mielessä konkretisoivat tuota prosessia, joka vaikuttaa äkkiseltään tosi monimutkaiselle ja haastavalle. Voiton puolelle. Aurinkoista syksyä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kovasti tsemppiä. Rehellisyys on pelottavaa, mutta puolisolle kannattaa kyllä kertoa. Se taakka tippuu sitten harteilta. Hyvää syksyä myös sinne!

      Poista
  3. Hei! Suuri kiitos kirjoituksestasi, joka hienosti valottaa ulosottovelallisen arkea. Samalla kirjoituksestasi huokuu se, että olet kuitenkin saanut henkisen otteen tilanteestasi etkä anna ulosoton määrittää sinua ihmisenä. Etenkin meillä suomalaisessa yhteiskunnassa ylivelkaantuminen kun tuntuu olevan erityisen häpeällistä.

    Vähän armollisemmalle asenteellekin löytyisi hyviä perusteita: aika moni suomalainen on ottanut lainaa ja kulutusluottoa, ja isolla osalla ulosottoon joutuneista on taustallaan vaikea elämäntilanne, kuten avioero, sairastuminen tai työttömyys. Ja ei, eivät ne velkojat useinkaan jousta - etenkään pitkiä aikoja - kun kriisi yllättää. Eli pelkästään holtittomasta velanotosta ei ulosottoperintään joutumisessa useinkaan ole kysymys.

    Myös toisenlainen ulosottojärjestelmä oli mahdollinen: esim. Ruotsissa yksityisoikeudelliset velat ovat suoraan ulosottokelpoisia, koska ne ovat pääsääntöisesti riidattomia eikä niistä siten anneta käräjäoikeuden tuomiota toisin kuin meillä. Meillä nämä pääosin riidattomat uo-asiat turhaan kuormittavat käräjäoikeuksia, ja niistä annettaviin tuomioihin liittyvät oikeudenkäyntikulut turhaan lisäävät velallisen velkataakkaa. Mutta ajattelisin, että haluttomuus muuttaa tätä meidän käytäntöä kertoo myös siitä suomalaisille ominaisesta suhtautumisesta ylivelkaantuneita kohtaan. Ja sanoisin, että ihmisten roikuttaminen löysässä hirressä on myös aikamoista inhimillisen pääoman tuhlaamista.

    Minä päätin kannattamattoman yritystoiminnan ja sitä seuranneen työttömyyden myötä ulosottoon jouduttuani lähteä opiskelemaan osin siksi, että voin ajan saatossa parantaa työllistymismahdollisuuksiani - näin olen jo tehnyt - ja nostaa ansiotasoani. Toisaalta opiskelun myötä olen saanut melkoisesti laajentaa elämänpiiriäni ja näköalojani ja koen olevani näin uo-velallisenakin rikkaampi kuin ennen. Opintojeni ohessa teen töitä ja lyhennän velkaani. Lisäksi olen ottanut tavaksi melko avoimesti kertoa taloudellisista vaikeuksistani murtaakseni tätä suomalaista ylivelkaantumiseen liittyvää häpeäkulttuuria. Tsemppiä ja hyvää syksyä niin velkanaiselle kuin muillekin lukijoille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti! Tuo on totta että tuo kulurakenne pitäisi saada ulosotossa kevyemmäksi, jotta velkoja olisi mukava ja motivoitunut lyhentämään heti alusta saakka. Lisäksi tuo häpeä on jännä homma. Meitä ulosottovelallisia kun on ihan valtava määrä Suomessa. Kovasti tsemppiä sullekin ja mukavaa syksyä!

      Poista
  4. Täällä takana monen vuoden vippaaminen sieltä ja täältä, sitten tuli ero. Lähdin parin maton kanssa vuokralle ja maksuhäiriömerkintä tuli jo kesällä. Onneksi tuli, loppui velanotto. Olen yrittänyt tehdä maksusopimuksia, mutta ei niitä enää pysty maksamaan, summa on niin järkyttävä, etten tajua itsekään. Tänään soitin velkanneuvontaan ja sieltä sain neuvon, että päästä velat ulosottoon. Lyhennä velkaa niin että saat sen 34 000 paikkeille ja sitten Takuusäätiön lainaa hakemaan. Tuohon menee kyllä aikaa muutama vuosi, että saan lähellekään tuota summaa velkaa pienennettyä... Tilanne on siis suorastaan järkyttävä. Mulla on 2 lastakin tässä kuviossa mukana. Olen vielä sellaisessa työssä, että voi olla potkut tiedossa, jos ulosotto menee työnantajan korviin jossain kohtaa. Vaikka eihän se työn tekemiseen vaikuta..

    VastaaPoista
  5. Heips!
    Mä haluaisin tietää miten ne lainat käytännössä saa ulosottoon, kuinka kauan perintätoimistot niitä karhuaa. Minkälaisia summia teillä on ollut ulosotossa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perintätoimistoissa on käsittäksei eroja, mutta ne saa perintätoimistosta ulosottoon ainakin soittamalla perintätoimistoon ja pyytämällä että siirtävät ulosottoon laskut

      Poista
  6. Hieno kirjoitus. Olisi vähän kysyttävää liittyen ulosottoon. Jos osaat/joku osaa vastata. Ei vielä rohkeutta soittaa viralliselle taholle ja kysyä :)

    Summasummarum. Käsistä lähteneen kulutuksen johdosta alkanut tuntumaan että ulosotto olisi paras ratkaisu mielenterveyden/tulevaisuuden suhteen. Lapset tehty ja asunto ostettu mutta menisi tietty myyntiin(tästä ei jäisi mitään käteen, velka kuittaantuisi).

    Laskin laskurilla että ulosoton jälkeen meille jäusi käteen yhteensä 3200e/kk. Siitä tietenkin pois asuminen vakuutukset jne. Mutta miten niistä yli jäävä raha? Ottaako ulosotto niistä väkisin vielä jotain?(toki maksettaisiin näistä ylimääräistä ulosottoon, mutta miten loput?)

    Otetaanko molemmille huomioon lapset huollettaviksi vaiko vain toiselle?

    Olisi suuri helpotus päästä eroon lainaksi elämisestä ja saada ns. uusi startti kun kaikki velat lyhenisivät ulosoton kautta.

    Haaveena vielä joskus hamassa tulevaisuudessa omakotitalo :)

    VastaaPoista
  7. Hieno blogi, kiitos siitä!
    Teksteistä en nähnyt sitä, että meneekö pomolle tietoa ulosotosta eli ulosmitataanko suoraan tilistä vai onko velkaneuvojan kanssa sovittu, että itse lyhennät UO summaa tietylle tilille, jolloin töissä ei kukaan tiedä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei! Esimiehille ei mene tietoa, meillä on palkkatoimisto, joka tietekin tietää. Mutta kyseessä sen verta iso työpaikka, että palkkatoimisto on ns täysin erillää hallinnosta/pomoista ja heilläjän ei ole lupaa asiasta eteenpäin kertoilla. Eli mulla ulosmitataan suoraan palkasta

      Poista
  8. Hei.Kiitos kirjoituksestasi.Kahdessa vuodessa olet jo lyhentänyt enemmän. Tää on ihanaa asiaa.Olet nuori ja ehdit viel paljon.

    VastaaPoista

Suositut tekstit