Talvitakki 18e
Koristelyhty 7e
Ystävänpäivälahja 10e
yht 35 euroa.
Asetin itselleni täksi vuodeksi tavoitteeksi ostaa tavaroita max 1500 eurolla. Käyttämättä loppuvuodeksi on vielä 1395e joka on noin 139e/kk.
Ei hemmetti että on ihminen on heikko. 2kk mennyt ja kumpanakaan kuukautena en onnistunut pitämään älä osta mitään -kuukautta. Tuntuu että se vaan on todella hankalaa. Pisimmillään olin ostamatta tavaraa 13 päivää. Aika surkeaa.
Oon lisäksi huomannut, että kun on päättänyt olla ostamatta mitään niin mieli löytäisi aivan armottomasti ostokohteita, makkariin pitäisi saada matto, sohva on hajonnut (siis oikeasti se on rikki ihan rakenteeltaan, jousitus pettänyt ja siinä on kuoppa) :D ja oon etsinyt käytettyjä sohvia. Nykyinen on ostettu käytettynä n. 5 vuotta sitten 100 eurolla. Joku saman tapainen/hintainen ois hyvä. Haaveilen älykellosta, lampusta ja tietenkin lakanoista. Mutta nää haaveet oon onnistuneesti nyt sivuuttanut.
Valehtelematta joka toinen päivä tulee mieleen joku juttu mikä pitäis hankkia. Ehkä alitajunta laittaa hanttiin kun "ei saa" ostaa niin tulee sit tarve/halu ostaa. Sitten tulee ostettua ja sit tulee huono omatunto. Tää ei nyt oikein toimi..
Vaikka 35e/kk, eihän se ole mitään. Ja talvitakki oli aika reippaassa alennuksessa, ystävänpäivälahjan antamisesta tuli hyvä mieli ja sisustuslyhty ei ollut sen tuottamaan iloon ja innostukseen nähden kallis ostos. Huomasin, kun ostin sen niin innostuin samalla siivoamaan koko kämpän tikitilleen. Uuni ja jääkaappi, seiniä ja lattialistoja tuli puunattua. Keväthulluus? Syyllisyys ostamisesta?
Mutta joo, katotaan miten mun käy. Uskon että pysyn alle 1500:ssa eurossa vuositasolla, mutta oon kyllä aika epävarma itseni suhteen osaanko olla yhtään kokonaista kuukautta ostamatta mitään. Katsotaan miten akan käy! :D
Jostain, en muista enää mistä, luin juuri keskustelua siitä, miksi pitkä pidättäytyminen ei kaikilla kannata, vaan olisi fiksumpaa mitata ostamattomuutta just vuositasolla. Peräkkäisten päivien sijaan pyrkiä vuositasolla tiettyyn ostamattomuusprosenttiin :) Kuulosti omaan nuppiin ainakin oivalta, sillä itsekin lannistun kun kiva putki katkeaa :D
VastaaPoistaTsemppiä! Ostamattomuus on kyllä ärsyttävää, kun kaikkea tekisi mieli! Ehkäpä siinä lohduttaa ajatus säästetystä rahasta, edes hetkeksi :)
Samaa mieltä tästä ostamattonuudesta. Seuraa ennemmin päiviä jolloin et osta mitään. Ja tosiaan toi rahasumma minkä saat vuodessa käyttää, on jo itsessään hyvä motivaattori.
PoistaItse ajattelen niin, että jos kiellän kaiken, niin kohta teen sitä asiaa kahta enemmän.
Tuo oiski hyvä, esim 90% vuoden päivistä ei osta mitää muuta ko ruokaa ja bensaa. Hyvä idea, heti tuli hyvä boogie 😄
PoistaVietin jokunen vuosi sitten ostokieltokuukautta. Alkukuusta ostatutti ihan kovasti ja keksin kaikkea ihanpakollistavälttämätöntä hankittavaa. Listasin ihan paperille, kun ne oli niin tarpeellisia, että ostan sitten kun kuukausi on ohi. Kuukauden loputtua olin melkein unohtanut listani ja sen parikymmentä pakollisenpakollista hankintaa. Lopulta ostin niistä jonkun 3-5 tavaraa. Loput jäi kauppaan. Niistä muutamasta hankinnastakaan en kokenyt odottamaani ostoriemua.
VastaaPoistaVähänkö asiat vääristyy, kun kirjottaa vain muistin varassa. En siis laittanut asioita paperille, vaan yritin pitää ostosasiat mielessä. Ja lakon päätyttyä ainoa hankinta oli vain lotto.
Poistahttp://mitamuuta.blogspot.com/2013/09/mita-jai-kateen.html
Joo, se on jännä miten se pää toimii tollee, että jos joku on kiellettyä niin johan sitä keksii vaikka mitä tarpeita. Toisaalta onneks mun vuositavotteen kohdalla näyttää ees hyvältä 😄
Poista