Lokakuussa ostettua:
- Heijastin 2e
- Sateenvarjo 13e
- 2kpl rintaliivit 18e
- Juhla-asu 40e
yht 73 euroa.
Asetin itselleni täksikin vuodeksi tavoitteeksi ostaa tavaroita max 1500 eurolla. Käyttämättä loppuvuodeksi on vielä 708e joka on 354e/kk. Ihan hulluna saan vielä shoppailla loppuvuonna ja aion ehkä shoppaillakki, ehken ihan noin paljoa kuitenkaan..
Ostin äidille heijastimen kun hirvittävän pimeää ja hän kulki ilman. Itselle ostin kahdet rintaliivit ja sateenvarjon. Tulivat tarpeeseen, meillä ei ole ollut sateenvarjoa ja hieman kyseenalaistin jälkeenpäin tarvitseeko sellaista olla, mutta sellainen nyt joka tapauksessa on.
Juhla-asu on hieno, perusmusta, joka toivottavasti menee monissa juhlissa monena vuonna.
Hurjan vähän oon tänä vuonna omasta mielestä ostellut. N. 800e 10 kuukaudessä eli about 80e kuussa. Vähän on semmonen ahdistava olo kun jotain ostaa. Mulla on edelleen yhdet farkut, yritin käydä farkkuostoksilla mutta aina tökkäs joko liian huonoon laatuun tai liian korkeaan hintaan.
Huomaan edelleen pihisteleväni tosi paljon vaikka mulla alkaa olla tosi turvallinen olo rahojeni ja säästöjeni ja velkojenikin suhteen. Ja kun tietoisesti yritän opetella rennommaksi rahankäyttäjäksi niin huomaan, etten vain voi pakottaa itseäni ostamaan. Tai voin, mutta ois kiva jos ostamisesta jäisi hyvä mieli.
Haluan jatkossakin säästää tietenkin. Mutta haluaisin myös kyetä ostamaan rennosti ja tarpeeseen. Mun on helpompi ostaa jollekkin joku lahja tai kodin yhteisiä tavaroita. Mutta puhtaasti itselle ostaminen on vielä hieman syyllisyyttä aiheuttava teko.
Tiedän tunteen! Itsekin entisenä ulosoton asiakkaana koen yllättävän paljon huonoa omaatuntoa varsin tarpeellisistakin ostoksista. Omat velat sain maksettua kolmisen kuukautta takaperin ja on edelleen vaikea käsittää budjetin suuruutta. En edelleenkään osta mitään mitä en tarvitse, mutta silti joka kerta tuntuu väärältä käyttää rahaa. Vuosikausien minibudjetilla eläminen vaatii veronsa :) Sanoin yksi päivä kaverillekin, että olipa hassua ostaa kaupasta halvimman tuotteen sijaan sen toisiksi halvimman. Hui :)
VastaaPoistaOlen seuraillut blogiasi jo hetken aikaa, olen itse samankaltaisessa tilanteessa ja matka on vasta aluillaan. Kirjoitat hyvin ja aihe on todella tärkeä ja yllättävän yleinen. Blogisi antaa samaistumispintaa, näihin asioihin kun ei turhan paljon löydy juttukavereita. Olisi kiva kuulla, mitkä asiat saivat sinut alussa lähtemään muutokseen ja ylläpitämään sitä. :)
VastaaPoistaAluksihan en ottanut mitään selvää asioista enkä tiennyt edes omaa velkasummaani. Jotenkin vain se halu muuttaa oma el'mä ja lopettaa pelaaminen saivat mut selvittämään asioita ja koen että olen saanut paljon voimaa ja motivaatiota kun seuraan ja kirjaan tarkasti velkasumman pienenemisen. Kovasti tsemppiä sulle!
Poista