Mulla on nyt joku keväthulluus. :D Oon nimittäin jotenkin niin täynnä virtaa ja puhdetta, että laitoin toissapäivänä työhakemuksen. Ja eilen soitin sinne työpaikkaan minne hain. Aikoivat ensi viikolla soitella takaisin päin ja sopia haastatteluaikaa.
Ja ei, en ole vaihtamassa työpaikkaa. Vaan koetan hankkia toisen, sivutyöpaikan. Tämä sivutyö olis sellanen, että siinä ois sekä suunniteltuja vuoroja, että sitten keikkahälytysvuoroja. Mietin, jos saisin yhden vuoron viikossa tehtyä ekstraa. Ja kesälomalla sitten enemmän tietenkin. Toivottavasti saisin sen paikan. Ois huippua saada lisätuloja ja vähän laajentaa samalla myös omaa kokemus- ja osaamispohjaa. Työpaikan ala liippaa läheltä omaa alaani, mutta kuitenkin se on aivan toisen tyyppistä työtä kun mun nykyinen työ.
Jos saisin vaikka 300e/kuukaudessa lisätuloja, lyhenis ulosotto aika vauhdikkaasti. Mulla on ihan jäätävä motivaatio saada tuo ulosotto pois. Jotenkin viime keväänä tuli sama motivaatio-ilmiö ja nyt taas. Multa puuttuu välillä yks ominaisuus, joka on maltti. Ärsyttää, kun ulosotto jarruttaa mun suunnitelmia. Joista yks on vuokralta poismuutto. tuntuu niin tyhjältä maksaa vuokraa, kun vois maksaa omaakin.
Ei olisi myöskään täysin poissuljettua jos pääsisin töihin tuonne, että jossain vaiheesa vaihtaisin kokonaan työpaikkani sinne. Tosin se vaatisi sen, että tuon sivutyöpaikan palkkaus olisi kohdillaan. En vielä tiedä palkkatasoa, ilmoituksessa luki että sopimuksen mukaan. Nykyisen työni tuntipalkka on 16e/h ja alla 13e/h palkalla en aio alkaa sivutöitä edes tekemään. Jotta siitä tulisi uusi vakipaikkani, haluaisin vähintään saman tuntipalkan kuin nykyisessä työssäni on.
Puhun tässä, niin kuin ois varma että saisin sen työn. Mutta kun koen, että se on aika varmaa. Mulla on alalta kolme amk-tutkintoa ja reippaasti erilaisia työkokemuksia, mitkä tukisi osaltaan tätä uuttaa sivutyötä loistavasti. Lisäksi eilisessä puhelussa paikan pomo vaikutti enemmän kuin innokkaalta palkkaamaan mut sinne töihin. Mutta katsellaan ja kuulostellaan miten tässä käy. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Blogin kommenteissa toistuu monesti samankaltaisia kysymyksiä. Tässä yleisimpiin vastauksia. Ihan omalta kokemuspohjalta ja saa kirjata jos ...
-
Seuraan kuukausittain mun tilien, sijoitusten ja lainojen tilannetta sekä sitä kautta nettovarallisuutta. Suluissa euromääräinen muutos he...
-
Oon pyrkinyt sijoittamaan noin 15 euroa kuukaudessa nyt ehkä reilun vuoden verran. Joskus käyttörahasta jää enemmän jäljelle ja vähä fiiliks...
Hienosti menee! Mutta onko riskinä, että yrität ahnehtia velkojen maksussa? "Kaikki heti nyt" ajatusmalli kuulostaa peliriippuvaiselle pelottavalta. Toivottavasti saat työpaikan, mutta ethän aja itseäsi liian ahtaalle/väsyksiin. :)
VastaaPoistaTuosta oma vs. vuokra-asunto, vaikka asunnon omistaja omaansa maksaa, maksaa siinä sivussa tietenkin myös pankille melkoisen potin korkoa. Remontteihin menee rahaa ym, entä jos pitää muuttaa, saako asuntoa kaupaksi, kuinka asunto säilyttää arvonsa... Saako myytäessä omiaan pois. Vuokra-asumisessa kk-kulut ovat tyypillisesti pienemmät, jolloin rahaa voi jäädä vaikka sijoittamiseen. Pidän kyllä itsekin periaatteessa omistusasumista pitkällä tähtäimellä järkevämpänä, mutta on monia asioita jotka kannattaa huomioida ennen kuin vetää asunnonostohousut jalkaan. Ja niinhän sinä kyllä varmasti teetkin. :)
Joo on siinä vuokralla asumisessakin puolensa, mutta toki se laskennallisesti silti tympii, kun 13v on maksanut vuokraa toiselle, että olisi mukava maksaa itselle. Vaikka arvo laskisi en usko että esim. 5v tähtäimellä arvo laskisi samaa tahtia kuin asuntolainaa saisi maksettua pois.
PoistaLiika ahnehtiminen on vaarana ja tiedostan sen hyvin. Oon aina ollut kova tekemään töitä ja joskus tulee semmonen "nyt tartten taukoa hetki". Kuitenkin uskon että tiedostan ne omat rajat ja varsinkin kun terapiassa pääsee niitä puimaan. Velkasumma on sen verran iso vielä, että asiat ei vaan tapahdu yhtäkkiä vaikka niitä haluaakin jouduttaa. Kiitos kommentistasi herätti ajatuksia. :)
Luottotiedottomuudessa on ainakin yksi hyvä puoli. Se antaa aikaa pohtia vaikkapa sitä että mitä on ne itselle tärkeät asiat joihin käytetään rahaa ja joihin otetaan velkaa.
VastaaPoistaMulla elämä kuljetti silleen että omasta talosta muutettiin vuokralle, kun talo meni ulosottojen maksamiseen. Olin silloin 46 -vuotias. En ihan täsmälleen muista milloin sain luottotiedot takaisin, mutta siinä oli just sen verran vuosia aikaa miettiä asioita, että aika selkeeksi muodostui päätös, että tässä iässä en ota velkaa enää mihinkään, en edes asuntoon.
Meillä kävi hirmuinen munkki kun saatiin pikkukaupungin keskustasta iso ja edullinen hyvin rempattu asunto ja erittäin hyvä vuokraisäntä joka otti riskin antamalla asunnon meille luottotiedottomille. Vuokralla asumisessa on hyviäkin puolia. Ei ole kauheesti vastuuta mistään, kunhan maksaa vuokransa.
Omistusasumisessa on omat hyvät puolensa ja jos olisin 40v ja tässä tilanteessa varmaan ottaisin sen asuntolainan jos saisin. Nyt 52 vuotiaana en vaan enää halua omistamisen taakkaa, enkä sitoa varallisuuttani omaan asumiseeni. Mua ei haittaa että jonkun varallisuus kasvaa maksamallani vuokralla. Hän ottaa riskin ja minä otan kevyen elämän. :)
Minun varallisuus kasvaa rahastosäästöissä, jos on kasvaakseen. Aika sen näyttää. :)
Joo, itsellä ikää okhta 30v. :) On työvuosia jäljellä, ainakin toivottavasti. Ja muutenkin ihan kivati aikaa hommailla vaikka mitä vielä ulosoton jälkeenkin. ENiten ahdistaa vauvakuume, joka on ollut pällä jo viimeiset 2 vuotta. Mutta en halua lapsia ennen kuin ulosotto on maksettu..
PoistaItse painin samojen asioiden kanssa, ulosotto ja vauvakuume. Kyllähän lapsen kanssa pärjää vähemmälläkin rahalla mutta haluan että velat on järjestyksessä ennen yrittämistä. Ajatus velkojen jäämisestä maksutauolle tai vähälle maksulle äitiyslomien tms johdosta ärsyttää.
PoistaPaljonkos sulla eli aikaa ulosoton päättymiseen. Lapsen yrittämisen voi helposti aloittaa vuotta ennen ulososton päättymistä, koska ei se ihan heti kuitenkaan tärppää. :)
VastaaPoistaTai sitten tärppää :) Molemmat lapset heti ekalla yrityksellä, vaikka monet todennäköisyydet sitä vastaan (ikä, ylipaino, endometrioosi, ajoituskin tavallaan).
PoistaItse en ostaisi asuntoa paitsi sellaisessa tilanteessa, ettei velkaa tarvitse ottaa (lähinnä siis lottovoitto). Oma mummoni on ihan pulassa lähes 85-vuotiaana, kun nyt on kaikenlaista kymmenien tuhansien remonttia edessä ja yksin joutuu maksamaan ja siivoojan eläkkeestä tuollaisia summia ei ole pystynyt säästämään, vaikka onkin säästeliäs luonteeltaan. Itse kämppä on maksettu jo 70-luvulla. On sitä yritetty myydäkin, mutta ei taida mennä edes ilmaiseksi, vaikka itse asunnon kunto on hyvä ja palvelut lähellä.
Toinen mummoni on asunut koko ikänsä kaupungin vuokra-asunnossa ja maksaa kuukaudessa pari hassua satasta asumistuen jälkeen 60 neliön keskustakaksiosta. Samassa asunnossa on asunut jo 60-luvulta lähtien.
Mutta jokainenhan tekee ne omat ratkaisunsa. Itse odotan myös ulosoton loppumista, jotta voisi käyttää ne "ylijäävät" rahat vaikka lasten pesämuniin, matkusteluun yms. En haluaisi jatkaa "kituuttamista" vaikka vielä extra 20 vuotta kämppää maksaessa. Odotan eniten sitä aikaa, etten ole penniäkään velkaa kenellekään, mutta siihen menee vielä vuosia.
Mulla on ulosoton päättymiseen 2v ja 3kk aikaa. Ja aion alkaa yrityksen sillä samalla sekunnilla kun lainasaldo näyttää nollaa, en yhtään aikaisemmin. :D
PoistaJoo, haavissa olisi uudehko kohde keskustasta palveluiden läheisyydestä. Mutta kaikki aikanaan, päivä kerrallaan ja hyä tulee.
:) Heh, helppoa on toisen puolesta tehdä suunnitelmia :) Varmasti just noin on paras, velat nollille ja sitten lapsia. :)
PoistaJoo, ehtii säästää hiukka kunnolla puskuriakin sitten. :)
PoistaEi omistusasuminen lainarahalla välttämättä mitään halpaa ole. Kannattaa laskea, mitä se kämppä maksaa korkojen kanssa oikeasti. Voi helposti olla 2x se kämpän ostohinta. Toki siitä joku päivä jää omaisuutta.
VastaaPoistaEi välttämättä olekkaan. Mutta haaveissa on aloittaa kaksiosta, jonka myisi pois esim 5v jälkeen. Silloin jos laina lyhenisi esim 700e kuukaudessa olisi lainaa lyhennetty 42 000 euroa. Ja jos asunnon arvo laskisi vaikkapa 30 000 euroa jäisi silti plussalle sen 12 000e. Tarkoitus olisi siis asua hetki ja myydä pois. :)
PoistaTuohon omistusasuntoon liittyen.. itsellä ei asuntolainaa ole, puolisolla kyllä on ja sitä on vielä maksettava n.5v. Sen jälkeen ei tarte enää maksaa kuin kotivakuutusta, sähkölaskua, joka on n. 60€ 3 kk välein (vuokralaisellakin on) sekä yhtiövastiketta 250€ kk. Ja täällä meillä päin saa maksaa vuokraa tälläisestä rivariasunnosta yli 800€/kk. Eli siinä vaiheessa kun asuntolaina on maksettu, tulee asuminen halvemmaksi kuin vuokralla.. mutta siinä se, jos haluaa muuttaa, on se vaikeampaa sitten kun pitää asunto saada myydyksi yms.
VastaaPoistaMe maksetaan kerrostalokaksiosta vuokraa yli 800e/kk joka tuntuu järjettömältä. Pitää ostaa (joskus sitten) semmonen asunto semmoselta alueelta, että se on joko helppo myydä tai laittaa vuokralle. :)
PoistaVoi että, mä ymmärrän NIIN hyvin ton sun motivaation maksaa ulosottoa pois ja haaveet omasta asunnosta! Tulin taas tsemppaamaan. Olin joskus ihan samassa tilanteessa kuin sinä nyt, ja viime vuonna sain vihdoin sen viimeisenkin erän maksettua pois, vaikka uskomattomalta se tuntuu edelleen. Nyt siirrän ylimääräisiä senttejä talteen kuin orava pähkinöitään ja odotan kuumeisesti aikaa parin vuoden päästä, kun saan luottotiedot takaisin. En toki aio ottaa lainoja enää, mutta se psykologinen merkitys on valtava! (Paitsi ehkä jossain hurjissa skenaarioissa haaveilen myös omasta asunnosta, mutta sen aika ei todellakaan ole vielä.) Hyvin sä vedät Velkanainen! <3
VastaaPoistaKiitos <3
Poista