Olen pitänyt ulosoton tietoisesti tiukasti salassa. Tää blogi on antanut itselle paljon ja huomannut kuinka hyvin mulla on asiat ulosotosta huolimatta. Ja erityisesti avannut silmiä sille, kuinka hyvin mun asiat tulee olemaan jahka velat on maksettu.
Olen kertonut asiasta puolisolleni, äidilleni ja pikkusisaruksille. Tai siis. Olin kertonut...
Viikonloppuna kolme muuta ihmistä sai tietää. Tarkoitus ei todellakaan ollut kertoa mutta tilanne ikään kuin ajautui siihen. Yksi näistä ihmistä avautui itkien, kuinka hällä on alkamassa ulosotto ja elämä pilalla. Pelkäsi työpaikan menetystä ja rahallista pärjäämistä. Ulosottoon hällä oli menossa noin kolmasosa siitä summasta mikä itsellä on nyt jäljellä.
Tuli aika vahvoja tuskallisia muistoja siitä vaiheesta, kun tajusi että ulosotto alkaa. Laskuja tulvi postiluukusta enkä niitä millään saanut maksettua. Tuli valvottua öitä, pelotti, tuntui että koko elämä on pilalla. Tuntui että elämällä ei ole enää arvoa ja synkkiäkin ajatuksia pyöri mielessä.
Jotenkin koin, että en voi olla avaamatta suutani ja niinpä vain kerroin. Kerroin velkasumman ja ajan mitä olen ulosotossa ollut (kohta 3v.). Itku tuli itselläkin siinä. Reaktio oli hämmästynyt. Kukaan näistä ei olisi uskonut, ei osannut aavistaakkaan. Yksi kaveri sanoi, että nyt ymmärtää miksen lähtenyt keväällä yli 1000€ kustantavalle ulkomaanmatkalle vaikka palkkani on parempi kuin hänellä. Mutta oli ajatellut että säästän asuntoon tai muuta. Muuten tuli kommenttia, että ihana kun kerroit, raha on rahaa ja ei muuta käsitystä susta. Ihania ihmisiä. <3
Silti, en ole asiasta vielä muille kavereilleni kertomassa, enkä tiedä kerronkokaan. Töissä en myöskään halua kertoa. Joskus leikittelen ajatuksella, että kun velka on maksettu ja asiat mallillaan niin kerron aivan kaikille. :D Mutta katsotaan. Ja ulosoton syytä en näille kolmelle saanut vielä kerrottua, mutta jos ja kun annan blogini osoitteen heille niin eiköhän se selviä sitäkin kautta.
Se on jännä tuo häpeä ja huonommuuden tunne. Juuri eilen oli uutisissa että suomessa on reilusti yli 300 000:tta maksuhäiriöistä. Se on valtava määrä, eli meitä kyllä riittää. Silti, monet salaavat asiaa. Niinhän itsekin suurelta osin teen ja aion tehdä edelleen. Vaikka onkin mukava että nyt hieman useampi tietää, niin ei tarvitse selitellä niin paljon miksi ei tee sitä eikä tätä.
Aion pyrkiä auttamaan tätä ihmistä, kellä nyt on ulosotto aluillaan. Jospa tuki auttaisi häntä tämän rankimman vaiheen ylipääsemisessä. Taidankin lähettää hänelle nyt blogini osoitteen alkajaisiksi. :)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Suositut tekstit
-
Blogin kommenteissa toistuu monesti samankaltaisia kysymyksiä. Tässä yleisimpiin vastauksia. Ihan omalta kokemuspohjalta ja saa kirjata jos ...
-
Seuraan kuukausittain mun tilien, sijoitusten ja lainojen tilannetta sekä sitä kautta nettovarallisuutta. Suluissa euromääräinen muutos he...
-
Oon pyrkinyt sijoittamaan noin 15 euroa kuukaudessa nyt ehkä reilun vuoden verran. Joskus käyttörahasta jää enemmän jäljelle ja vähä fiiliks...
Hienoa, että olet pystynyt kokemustesi pohjalta tukemaan toista ja että olet uskaltanut kertoa tilanteestasi. Se vaatii rohkeutta, mutta varmasti myös lisää luottamusta ja läheisyyttä ihmissuhteissa, kun voi rehellisesti jakaa kokemuksiaan ja kuulla muiden tilanteista. Kiitos myös rohkeasta blogistasi. Vaikka itselläni ei ole kokemusta tällaisesta tilanteesta, niin aihe kuitenkin kiinnostaa ja blogiasi on mukava seurata. :)
VastaaPoistaKiitos
PoistaMinusta oli kyllä hieno asia, että kerroit kaverillesi omasta tilanteestasi. Arvostan.
VastaaPoistaItse ajattelen, että ulosotosta pitäisi puhua enemmän, että siitä tulisi vähemmän tabu. Minulla on lähipiirissä ihmisiä, jotka joutuivat ulosottoon ja se inhimillinen kärsimys etenkin siinä juuri ennen ulosoton alkua - se alistuminen ja asian hyväksyminen - tai siis se taistelu alistumista ja hyväksymistä vastaan oli kyllä läheisenäkin järkyttävää nähtävää.
Usein ulosottoon taitaa johtaa ne huonot rahankäyttötavat tai esim riippuvuudet ja ne sisältää paljon häpeää ja salailua. Rahanmenolle ei ole oikein mitään järkevää selitystä ja asioiden kanssa jää yksin. Yleensä taustalla on kuitenkin inhimilliset syyt ja ulosottoon ajautuminen on yksilölle valtava järkytys ja pettymys.
Seuraan nytkin tilannetta, jossa kaikki merkit viittaa siihen, että ulosotto alkaa ja eräs ystäväni oli kehoittanut tätä henkilöä ottamaan minuun yhteyttä asioiden selvittämiseksi. Tämä henkilö ei halunnut tai uskaltanut tai kehdannut tai ollut vielä siinä pisteessä, että uskoo tarvitsevansa muuta kuin rahaa selvitäkseen veloistaan ja tilanteestaan.
Minusta ulosotosta pitäisi puhua huomattavasti enemmän - sitä kautta puhua siitä miten eri tavoin sinne joutuu - ja sitä kautta sitten enemmän auttaa ihmisiä välttämään se tai nousemaan sieltä nopeasti ja kiinni "tavalliseen elämään".
Kiitos todella hyvästä kommentista. Tää blogi oli mun keino päästä jtn kautta jakamaan omaa kokemusta ja luomaan toivoa ja uskoa muille samassa tilanteessa oleville anonyymisti. Nyt on jotenkin aivan tosi hyvä mieli siitä että pääsee jakamaan kokemuksia jonkun toisen samassa tilanteessa olevan kanssa kasvokkain ja näyttää omalla esimerkillä kuinka ihmisyys ei katoa ulosoton myötä. Juuri ne alkuhetket on pahimmat, ois ollut huippua kun olisin itsekin ollut yhtä rohkea kuin tämä ihminen ja kertonut tilanteesta jolle kuole heti, enkä kärsiä yksin sitä koko alku prosessia.
PoistaJolle kulle siis, mukava autocorrect
PoistaVertaistuki on parasta mitä toiselle ihmiselle voi tarjota ahdingon hetkellä. Nostan hattua että kerroit ystävällesi oman tarinasi!
VastaaPoistaKiitos
PoistaKomppaan yllä olevia, hienoa että uskalsit avata omaa tilannettasi.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaHeips!
VastaaPoistaMä haluaisin tietää kuinka paljon tuo velkasumma kasvoi matkalla ennenkuin päätyi ulosottoon?
Todella hyvä kysymys, olen tuon joskus laskenut, pitää kaivella arkistoista vastausta. :)
PoistaKiitos jo etukäteen :)
PoistaKorottomat ja kuluttomat lainat olivat 53 588e ja ulosotto tulee maksamaan mulle n.69 000 euroa. KOrkoja kuluja tulee siis noin 15 400 euroa.
Poista